Pitkäjärven rannalla, 
karkealla sannalla 
aamuun asti rokattiin.
Oltiin sillä mielellä,
 että vesikielellä
monta iltaa dokattiin.

Siellä huulenheitosta
tehtiin hyvää keitosta
aivan kuten haluttiin.
Paljon oli loisia 
sekä niitä toisia 
kaikki halki kaluttiin.

Kävin siellä huikalla,
kirjavalla kuikalla
oli paljon murheita.
Ja se katsoi saanneita,
auringossa maanneita
punaisia urheita.

Sitä koitti pahalla
sekä pikkurahalla
toiset saada suuttumaan.
Siksi kävi pihalla
väki kananlihalla
vihaisiksi muuttumaan.

Nautittuaan tuoksusta
sekä kilpajuoksusta
toiset hetken nukkuivat.
Juuri sillä hetkellä
miehet naparetkellä
jäätiköihin hukkuivat.

Väki väsyi kedossa,
elämänsä vedossa,
haka oveen laitettiin.
Paljon oli luvassa
sillä punatuvassa
eronneita naitettiin.

Pitkäjärvi
(c) Oiva Utumaa